Joulukronikoita 2025
Polkaisin pystyyn Joulukronikoita 2025 -osion tänne Aula 95 -sivustolleni – pieniä jouluun liittyviä tarinoita tai pohdintoja, joiden mukana on oma musiikkiesitysvideo. Kattavampi kuvaus löytyy sivuston Ajankohtaista-osiosta sekä tämän tekstin lopusta. Lisään sisältöä tälle samalle blogitekstisivulle sitä mukaa, kun sitä tulee. Uusin kronikka tulee aina tähän alkuun.
Loppiainen takarajanani kronikoita kertyi kolme kappaletta: #1 Kuulen joulun, #2 Walking in the Air ja #3 Enkelikello. Seuraavassa nämä siis käännetyssä järjestyksessä.
#3 Enkelikello
Olen kovin iloinen tästä kolmen Joulukronikan ”saavutuksestani” erityisesti peilautuen siihen, että muista kiireistäni johtuen sisällön tuottaminen tänne sivustolleni on ollut hyvin verkkaista. Joskin uuden vuoden jälkeen tuntuu, että ”joulu”-alkuinen sisältö voisi ehkäpä olla jo jotain muuta. Katsotaan, millaiseen rajaukseen ensi jouluna päädyn!
Viimeiseksi kappaleeksi vuoden 2025 Joulukronikoissani valikoitui Anna-Mari Kähärän sävellys Anna-Leena Härkösen sanoihin perustuen: Enkelikello. Kuten Kuulen joulun -kappaleeseen (Joulukronikkani #1) myös tähän Enkelikelloon tutustuin, kun teimme Jyväskylän Naislaulajien kanssa yhteistä joululevyä Jouluinen lumi Maija Hapuojan kanssa.
Itse asiassa tuolla tallenteella pääsin itse laulamaan kappaleen viimeisessä fraasissa soolon: ”Kuka tietää: jos jaksankin odottaa”. Tässä yhteydessä tulee nyt kuitenkin koko kappale omasta takaa (jälleen hiomaton versio, jossa riittäisi kaikenlaista paranneltavaa, mutta annan asian taasen olla!).
Kappale on todella synkkä. Eikä se oikeastaan ole joululaulu muutoin kuin sen perusteella, että enkelikellot yhdistetään yleensä jouluun. Tämän kappaleen myötä haluan nostaa esille mielen hyvinvoinnin tai oikeastaan pahoinvoinnin, joka on meillä merkittävä kansaterveydellinen ja yhteiskunnallinen haaste.
Joulu erityisesti on monelle hyvin vaikeaa aikaa. Sosiaalinen media täyttyy onnellisista joulupäivityksistä, mutta osalle joulu alleviivaa yksinäisyyttä tai selviytymistaistelua taloushuolien tai muiden murheiden keskellä.
Tähän samaan tematiikkaan liittyen luin joulunpyhinä sosiaalisessa mediassa Maaret Kallion hienon kuvauksen Joulukalenterintie 24:ssä asuvista Ilosta ja Armosta. Mutta niin Ilolle kuin Armolle voi musiikki tuoda valoa ikkunaan. Ja sanoisin, että musiikki voi antaa erityisesti tukea synkkyyden keskellä. Siispä varsinkin jokaiselle, jolla elämä on heittänyt raskaampia kapuloita rattaisiin, toivotan kovasti voimia ja jaksamista! Jaksa vielä odottaa. Ja tarvittaessa hakea apua.
Seuraavassa Iltasanomien sivuilta poimittu kuvakaappaus tahoista ja numeroista, joista voi hakea apua mielen haasteiden kanssa:
Ponnistakaamme näistä synkistä teemoista kuitenkin valoisaan ja mahdollisuuksia väläyttelevään uuteen vuoteen 2026!
Jyväskylässä 6.1.2026, Inna Lisko
#2 Walking in the Air
Sinä talvena lunta oli valtavasti
Oli pyryttänyt koko yön
Ja kun aamulla heräsin
Huone oli täynnä valoa ja hiljaisuutta
Koko maailma tuntui epätodelliselta kuin uni
Se oli lumottu päivä
Ja sinä päivänä minä tein lumiukon
– Lumiukko-elokuvan alku vuodelta 1982, suomennos Merike Ilves
Muistan vuosien takaa tytön, joka eli lasisen lapsuuden. Hänelle jouluaattoisin esitettävä Lumiukko-elokuva oli erityisen tärkeä. Omasta lapsuudestani muistan lähinnä, että elokuvan alku oli kummallinen ja vain harvana jouluna osuin televisioruudun ääreen, kun oli Lumiukon aika. Nyt näen elokuvan ainutlaatuisen hienona ja koskettavana. Olemme käyneet lasteni kanssa myös Jyväskylä Sinfonian upeassa konsertissa, jossa Lumiukko-elokuvan musiikki esitettiin videon pyöriessä taustalla.
Elokuvan aloitus, jossa viitataan runsaslumisuuteen, saa itselläni aikaan pienen kouraisun sisältä. Ilmastonmuutoksen myötä näkymät sille, että yhä useampana talvena lunta on yhä vähemmän, ovat synkät. Todennäköisesti yhä harvemmin tulee lapsille sitä riemua, että maa on valkoisena jouluaattona jopa Suomen Turussa, niin kuin tänä aamuna kuin ihmeen kaupalla oli!
Koettakaamme siis jokainen kantaa kortta kekoon sen suhteen, että teemme ympäristöystävällisiä valintoja. Toki pallo asian suhteen on isosti suurvaltojen ja vaikutusvaltaisten päättäjien hyppysissä, mutta pienetkin teot voivat olla merkityksellisiä, kun riittävän moni niihin ryhtyy.
Palatakseni vielä tuohon alkutekstissä mainitsemaani tyttöön Lumiukko-elokuva vie mukanaan seikkailuun, jossa kaikki muuttuu mahdolliseksi. Erityisesti pienelle tytölle tai pojalle huolien varjostaman arjen keskellä tuo ajatus voi olla hyvinkin lohdullinen.
Yhteiskuntaamme mahtuu monenlaista pahoinvointia, jonka taustalta valitettavan usein löytyy alkoholia tai muita päihteitä. Päihderiippuvuudet muodostavat kansanterveydellisesti ison vyyhdin, jolla on kauaskantoisia seuraamuksia. En nyt lähde tarkemmin perkaamaan tuota vyyhtiä, mutta totean vain, että apua ja tukea päihdeongelmiin löytyy. Eri tahoja on kattavasti listattuna mm. infoFinland-sivustolla. Tässä yhteydessä nostan esille myös Neuvokas perhe -sivuston jutun Alkoholi lapsiperheessä.
Synkistä aiheista huolimatta toivotan kaikille valoisaa ja lämminhenkistä joulua!
Esitysvideosta
Walking in the Air on siis Lumiukko-elokuvan nimikkokappale. Tämäkin esitysveto on kaikkea muuta kuin nappisuoritus. Ääni ei ole auki, eikä toki käyttämälläni äänitystekniikalla kovin hiottuun versioon pystykään. Lisäksi laulun tulkintaa tässäkin rajoittaa se, että joudun vielä aika paljon keskittymään soittamiseen, mutta tällä taasen mennään!
Turussa 24.12.2025, Inna Lisko
#1 Kuulen joulun
Lähdimme perheemme kanssa koulujen joululoman alettua joulun viettoon sukujemme pariin ja juuri ennen lähtöä oli pieni aikaikkuna sille, että sain tallennettua muutamia joululauluja näitä Joulukronikoitani silmällä pitäen. Ensimmäiseksi kappaleeksi valikoitui Anna-Mari Kähärän kappale ”Kuulen joulun”, jonka sanoitus on Tuula Simolan käsialaa.
Tutustuin tähän kappaleeseen ensi kertaa vuonna 2011, kun silloisessa kuorossani, Jyväskylän Naislaulajissa, teimme yhteisen joululevyn Maija Hapuojan, ensimmäisen lauluopettajani, kanssa. Ja juuri nyt itse asiassa mieleeni muistui, miten Maija pyrki perehdyttämään minua joulun aikaan laulujen tulkintaan ja erilaisten tunnelmien luomiseen. Muistan, että en silloin saanut ajatuksesta kovin hyvin kiinni, mutta näin vuosien jälkeen ymmärrän Maijan kuvauksen. Onkin ilahduttava huomata, miten osaaminen tuolla saralla on karttunut.
Aasinsiltana tästä ”Kuulen joulun” teemasta pääsen myös itselleni läheiseen muistisairausaiheeseen. Nimittäin kuulon heikkeneminen on monissa tutkimuksissa yhdistetty muistisairauksiin. Niin sanottu ikäkuulo on myös yleistä, ja mikäli lähipiirissä on joku, jonka kuulo arveluttaa sinua, on hyvä muistaa Kuuloliiton neuvot ja ohjata tarvittaessa tutkimuksiin.
Kuulontutkimukseen on hyvä hakeutua, jos
-Ryhmätilanteessa keskustelukumppanin sanoista on hankala saada selvää
-Television tai radion äänenvoimakkuutta on lisättävä
-Hälytysäänien, kuten puhelimen tai herätyskellon kuuleminen on hankalaa
-On hankala asioida esimerkiksi kaupassa, pankissa tai lääkärissä
-Alkaa karttaa tilaisuuksia, joissa on paljon ihmisiä ja hälyä
– Kuuloliitto, 2025
Mutta seuraavassa siis taltiointini kappaleesta Kuulen joulun. Versio on kaikkea muuta kuin täydellinen, mutta muun muassa tässä suhteessa olen päättänyt antaa itselleni löysää. On asioita, joiden kanssa voi laskea rimaa ja siten saada ne tehdyksi.
Turussa 23.12.2025, Inna Lisko
Joulukronikoita 2025
Niin on vuosi taas vierähtänyt siihen vaiheeseen, että on aika laskeutua joulutunnelmaan. Vuosi on ollut hyvin antoisa, mutta myös hyvin kiireinen. Uutta vuotta kohden mennessä mielessä on vankistunut, että kiireistä huolimatta haluan edistää myös musiikkitouhujani ja olla aktiivisempi tämän Aula 95 -sivuni kanssa.
On tämä silti aikamoista. Vaikka miten on tehnyt pitkää päivää ja saanut asioita tehokkaasti tehtyä ja hoidettua, niin silti tiettyjen linssien läpi tarkasteltuna paistaa epäonnistuminen. Se on tietysti raastavaa, mutta lienee viisaampaa, ettei liiaksi murehdi menneitä. Määrätietoisesti lähden siis taklaamaan tulevana vuonna odottamaan jääneitä puhteita!
Loppuvuoden kiireiden lomassa syntyi ajatus, että voisin koettaa saada aikaiseksi pieniä jouluun liittyviä tarinoita tai pohdintoja, joiden kylkiäisiksi laittaisin oman esitysvideon jostain jouluun liittyvästä musiikkikappaleesta. Joulukalenteriin aika ei olisi missään muodossa taipunut, mutta sitten tuli mieleen, että voisin kirjoittaa muutamia ”Joulukronikoita”. Katsotaan, montako saan askarreltua loppiaiseen mennessä kasaan!
Turussa 22.12.2025, Inna Lisko
