Vaalisumusta selkeämmille vesille – Terveisiä tuleville päättäjille

Tässä kirjoituksessa käyn soutamassa politiikan vesillä. Pohdin mm. meneillään olevissa eduskuntavaaleissa tarjolla olevia valtion taloudenpidon vaihtoehtoja ja peräänkuulutan eri näkemyksiä tukevia tutkimustuloksia. Kehotan myös vielä miettimään, mikäli näkee kulttuurin luksuksena. Lopuksi annan terveiseni tuleville päättäjille siitä, millaisia peruspalikoita toivoisin seuraavasta hallitusohjelmasta löytyvän.

Yhteiskunta kannattelemassa hyvinvointia

Nyt eletään jälleen jännittäviä aikoja: saamme sujauttaa äänestyslipun vaaliuurnaan ja toivoa parempaa huomista. Venäjän hyökkäyssodan myötä demokratian merkityksen painoarvo on varmastikin auennut isolle osalle väestöä ja hallitusmuodostamme on syytä pitää tiukasti kiinni. Mutta mitkä ovat ne tarkat keinot, joilla kansan valitsemat edustajat lähtevät vaikuttamaan yhteiskuntamme suuntaan ja pyrkivät tuottamaan meille hyvinvointia?

Missä totuus piilee?

Sikäli mikäli olen ehtinyt vaalipaneeleita ja lehtijuttuja seurata, on eteen rävähtänyt hyvin karkeat näkemyserot perinteisten vasemmiston ja oikeiston välillä niistä keinoista, joilla valtiontaloutta olisi syytä lähteä tasapainottamaan. Aika hämmennyksen vallassa ja sumun keskellä saa äänestäjä puntaroida niin räikeiden näkemyserojen keskellä. Kummat ovat oikeassa, vai löytyisikö optimaalinen ratkaisu jostain näiden äärinäkemysten välimaastosta?

Sekin tutkijamieltäni kaihertaa, että on hyvin vaikea tutkimuksen keinoin aukottomasti osoittaa, millaisia vaikutuksia tai seuraamuksia on ollut aiempien hallitusohjelmien keinoilla valtionbudjetin suitsemisessa. Kun Ylen puheenjohtajatentissä esiteltiin pääministeri Sanna Marinille käyrää jyrkästi nousevasta valtionvelasta, toi Marin osuvasti esille, että Sipilän hallituksen kovat leikkaukset eivät ole auttaneet valtionvelan kertymisen hillitsemisessä, vaan velka on pikemminkin jatkanut nousuaan. Voi ollakin näin, mutta kun taustalla vaikuttaa pitkä liuta erilaisia muuttuvia tekijöitä, on hyvin vaikea erottaa, mikä on seurausta mistäkin.

Joka tapauksessa mielelläni näkisin hyvin toteutettuja ja perusteltuja, monia tekijöitä huomioon ottavia, tutkimuksia, jotka antaisivat tukea niille keinoille, joita eri eduskuntapuolueet ehdottavat velkaantumisen taittamiseen. Tarkastelussa pitäisi eurojen ja työllisyysasteen lisäksi olla monia muitakin mittareita mm. mielenterveyspalveluiden käytöstä ja ikävakioidusta sairastavuudesta koulutuksen määrään ja oppimistuloksiin. Itse en ole perehtynyt, missä määrin tämäntyyppisiä tutkimuksia löytyy, mutta mielelläni otan näistä vinkkauksia vastaan.

mielelläni näkisin hyvin toteutettuja ja perusteltuja, monia tekijöitä huomioon ottavia, tutkimuksia, jotka antaisivat tukea niille keinoille, joita eri eduskuntapuolueet ehdottavat velkaantumisen taittamiseen

Yhteiskunnan pelastusrengas turvana

Näistä vaaleista todellakin on puhuttu talousvaaleina, ja kovaa meteliä asiasta on pidetty. Mutta esimerkiksi näissä Helsingin Sanomien ja Ylen lehtiartikkeleissa talousasiantuntijat laittavat velkakeskustelua mielestäni hyvään, tervehdyttävään, perspektiiviin. Tilanne valtionvelan suhteen ei ole niin paha kuin vaalikeskusteluista voi ymmärtää, vaikka velkaantumista onkin syytä hidastaa.

Maalaisarkijärkeni sanoo, että liikaa ei pidä ihmisten elämää ja hyvinvointivaltion palveluja kurjistaa valtionvelan lyhentämisen nimissä, kun edelleenkään emme ole ”Kreikan tiellä”. Ja kaikkein vähävaraisimmilta ja huonoimmin toimeentulevilta ei pidä leikkauksia tehdä. Yhteiskuntamme tulee edelleen huolehtia heikko-osaisimmista ja tarjota pelastusrengas hädän hetkellä ja syvissä vesissä.

Ilmasto ja luonto tapetilla, hyvä niin!

On hienoa ja suorastaan elintärkeää, että ilmaston lämpenemiseen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen liittyvät asiat asetetaan jo valtaosassa puolueita arvoasteikossa korkealle. Kansainvälisen ilmastopaneelin, joka koostuu johtavista alan asiantuntijoista, raportit (linkki viimeisimpään tästä) ovat jo pitkään huutaneet järeämpiä keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Yhtälailla lajikadosta ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä kertovat mittarit huutavat punaisella.

Onneksi näihin asioihin puuttumiseen on jo hyviä suunnitelmia, joita voidaan lähteä hiomaan ja toteuttamaan. Kunhan vain kaikki ymmärtäisivät, että ilmasto- ja luontoasioilla on kiire, kuten ilmastoraporteista selviää, eikä Suomen hiilineutraaliustavoitteesta ole syytä tinkiä. Esimerkin voimaa muulle maailmalle ei myöskään ole syytä väheksyä.

”Luksus” kunniaan ja hallitusohjelmaan

On hyvä asia, että päättäjien kuulee yhä useammin sanovan, että he kuuntelevat tutkimustietoa ja ottavat sen huomioon päätöksenteossaan. Mutta kun annetaan näkemys, että ”kulttuuri on luksusta”, niin toivon todella, että asiaa mietittäisiin vielä hiukan pidemmälle ja tarkasteltaisiin myös sitä tutkimusnäyttöä.

Esimerkiksi Taikusydämen sivuilta (kulttuurihyvinvoinnin valtakunnallinen yhteyspiste ja yhteistyöverkosto) löytyy koottua tietoa kulttuuriin sidoksissa olevista tutkimustuloksista. Kulttuurin hyvinvointivaikutuksia ei voi ohittaa, ja kulttuuri myös työllistää välittömästi ja välillisesti suuren määrän suomalaisia.

Taikusydämen sivuilta löytyy myös osio ”Kulttuurihyvinvointi hallitusohjelmaan – Kulttuurihyvinvointipoolin ja Taikusydämen tavoitteet eduskuntavaaleissa 2023”, johon tulevat päättäjät toivon mukaan tutustuvat.

Professori Janne Saarikivi on myös osuvasti kirjoittanut: ”Silti ainoastaan kulttuuri tekee Suomesta Suomen.” Juuri näin, kulttuuri on aivan suomalaisuuden ytimessä. Mitä olisimme ilman kirjojamme, musiikkiamme, taideteoksiamme ja näytelmiämme? Kulttuuriala sai kärsiä koronan seurauksena raskaalla kädellä, ja nyt kun se siitä moukaroinnista on lähtenyt nousemaan, ei kulttuurialaa pidä alkaa rangaista, vaan panostaa edelleen siihen.

Terveisiä tuleville päättäjille

Tätä kirjoittaessani moni on jo käyttänyt äänensä, ja hyvä niin! Hetken verran voi kuitenkin vielä äänestää ennakkoon, ja toki sitten vielä vaalipäivänä. Itselläni ääni on vielä antamatta, sillä totta puhuen en ole vielä varma, ketä äänestän! Varmaa kuitenkin on, että ääneni annan.

Ketkä sitten vallankahvaan todella pääsevätkään ja millaiseen hallitusohjelmaan ikinä sitten päädytäänkään, todella toivon, että seuraavat palikat saavat painoarvoa:

1. Lasten ja nuorten hyvinvointi

• Mielenterveysasioihin panostaminen sekä ongelmien juurisyiden tunnistaminen ja niihin puuttuminen
• Eriarvoisuuden vähentäminen
• Perusasiat peruskouluissa kuntoon ja kaikille riittävä luku-, kirjoitus- ja laskutaito
• Perheiden rooli on valtava!
• Koulun rooli on valtava!
• Neuvolan rooli voisi olla isompikin! Neuvola tavoittaa käytännössä kaikkien lasten vanhemmat. Siellä voisi paremmin olla tarjolla tukea vanhemmuuteen. Neuvolan välityksellä voitaisiin pitää huolta siitä, että vanhemmilla on riittävä käsitys kasvatuksen peruspilareista.
• Varhainen puuttuminen ylipäänsä
• (Liikunta ja liikkuminen löytyy omana kohtanaan myöhemmin).

2. Vanhustenhoidon asiat raiteilleen

• ”Mistä riittävästi hoitajia?” on haastava kysymys, mutta yhtenä tärkeänä keinona näkisin sen, että hoitotyön ammattilaisten annetaan hoitaa koulutustaan vastaavia tehtäviä, ja hoitoyötä tukevia tehtäviä voisi sitten myös tehdä muunkinlaisella koulutuksella. Ja arvokkaaseen ja ystävälliseen ihmisten kohtaamiseen ei tarvita koulutusta.
• Ikäsyrjintä kuriin
• Omaishoitajien jaksamiseen lisää huomiota. Yhteiskuntanakin voisimme pohtia, missä määrin ja millä keinoin voisimme olla enemmän läsnä ja auttamassa apua tarvitsevia läheisiämme ja kanssalaisiamme.
• Ympärivuorokautisen hoidon paikkojen lisääminen. Väestömme vanhenee, mikä näkyy kasvavana joukkona hyvin vanhoja ihmisiä, jotka tarvitsevat apua. Kenenkään ei tulisi joutua turvattomana heitteille.

3. Työurien pidentämiseen joustoa – kukin saa tehdä töitä itselle sopivalla viikkotuntimäärällä ja niin pitkään kuin haluaa

• Verohelpotukset olisivat myös tervetulleita ”eläkeikäisten” (mitä tuo tarkalleen sitten olisikaan!) työskentelyyn.

4. Liikuntaa ja liikkumisen iloa useammille

• Liikkumattomuus ilmenee pitkällä aikavälillä sairauksien ja heikkenevän toimintakyvyn muodossa, ja kustannukset siitä ovat valtavat.
• Yhteiskunnan tulisi luoda paremmat puitteet sille, että mahdollisuuksia, voimavaroja ja intoa riittää lisätä fyysistä aktiivisuutta arkeen. Liike on lääke.
• Valtion Liikuntaneuvosto on laatinut hyvän listauksen keinoista, joilla seuraava hallitus voi puuttua liikkumattomuuteen.
• En ole varma, missä määrin Liikuntaneuvoston ohjelmaan sisältyy koulujen järjestämät tai päiväsaikaan koulujen tiloissa järjestettävät liikkumismahdollisuudet, mutta näitä soisin näkevän valtavasti enemmän!
• Harrastusmaksujen suitseminen. Lasten liikunta ei voi olla harvojen etu.
• Pihapelien ja -leikkien kulttuuri uuteen nousuun
• Näkisin tärkeänä, että liikkumattomuuden juurisyihin pystyttäisiin puuttumaan. Kyllä, liikunta on hyvä lääke masennukseen(kin), kuten tästä Helsingin Sanomien jutusta selviää, mutta kuten edellisessäkin jutussa todetaan, yksin se ei riitä.

5. Tekoja väestön hyvinvoinnin eteen

• Pakko nostaa ensimmäiseksi Kansallisen Aivoterveysohjelman tavoitteet, joista kirjoitin edellisessä blogikirjoituksessani. Koko ohjelman vaikuttavuustavoite on ”Inhimillisesti kestävä, aivoterveyttä tukeva yhteiskunta”.
• Jo aiemmin mainitsemani kulttuurihyvinvoinnin huomioiminen
• Vihannesten ja kasvisten veronalennukset; Vihannesten ja kasvisten terveyshyödyt ovat kiistattomat ja edullisemmasta hinnasta hyötyisivät kaikki väestöryhmät.

6. Ilmastonlämpenemisen hillitsemiseen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen panostaminen

• Erilaiset vihreän siirtymän innovaatiot ja niiden kehitystyön tukeminen.

Kenen sävelin aula soi?

Tähän yhteyteen minulla olisi yksi sopiva omakin biisi olemassa, mutta siitä ei ole vielä riittävän laadukasta versiota taltioituna, joten se jääköön vielä odotuttamaan itseään. Valitsenkin tähän Tracy Chapmanin klassikkokappaleen Fast Car. Olen aina pitänyt kovasti kappaleesta ja sen koskettavat lyriikat ja kaipuu muutoksesta sopivat vaaliteemaan.