Valon ja varjon äärellä, osa II:
Luomassa nahkaa laulaja-lauluntekijänä
Tässä musiikkiini keskittyvässä kirjoituksessa annan etsintäkuulutuksen osaavista muusikoista/soittajista/tuottajista, joita toivoisin hyppäävän pop/jazz/indie/laulelma-kelkkaani! Kerron myös keväällä saamistani pakeista ja kuvailen kappaleitteni teemoja. Kutsu minut keikalle kuulemaan lisää! Liity myös seuraamaan Instagram-tiliäni @inna.lisko! Aula soi minun omin sävelin ja videoin kappaleen Päivänsäde ja menninkäinen tahtiin.
Retki valojen ja varjojen äärellä jatkuu
Touko-kesäkuun vaihteessa sain edellisen blogikirjoitukseni ulos. Siinä aloittamani valojen ja varjojen teema jatkuu tässä kirjoituksessa musiikin näkökulmasta.
Kun avasin Aula 95 -sivustoni keväällä 2022, minulla oli valmiina vain ihan muutama oma kappale sävellettynä ja sanoitettuna – etunenässä tämä My Dance With the Raindrops. Nyt kappaleita alkaa olla jo lähemmäs 20, mutta edelleen tuo yksi ainokainen kappale on julkaistu.
”Rahalla saa ja hevosellä pääsee.”
Istun lopun elämääni kappaleitteni päällä, tai annan kumista pöytälaatikossani satunnaisia ulkoilutuksia lukuun ottamatta, ellen edes yritä saada musiikkiani paremmin ilmoille. Mutta miten se tarkalleen voisi tapahtua, ei olekaan ihan yksinkertainen juttu.
”Rahalla saa ja hevosella pääsee”, sanoo osuvasti vanha suomalainen sanonta. Näinhän se on, mutta toivoisin vielä, että voisi löytyä myös muita keinoja kuin kaivella omia taskuja. Aktiivisesti harrastavalla lapsiperheellä nimittäin muitakin rahareikiä riittää!
Olenkin alkanut perehtyä musiikin tuottamiseen Jyväskylän Kansalaisopiston järjestämällä Kotistudiokurssilla. Joskin kaiken muun touhun timmellyksessä opettelulle ei ole löytynyt kunnolla aikaa, eikä taitotasoni tai itse asiassa tarvittava laitteistonikaan ole vielä sillä tasolla, että omien kappaleiden tuottaminen olisi varteenotettava vaihtoehto.
Toisaalta rimanikin saattaa olla hiukan liian korkealla. Vielä toistaiseksi kuitenkin elättelen toiveita, että asiat loksahtaisivat niin, että saisin kappaleistani laadukkaasti tuotettuja tallenteita ulos.
Valopilkkuja Ilokiven lavalta
Siinä mielessä olen esiintymismahdollisuuksien osalta onnellisessa asemassa, että minulla on harrastajasoittajia ympärilläni ja mahdollisuuksia silloin tällöin esiintyä lainakappaleiden äärellä. Meillä on oikein mainio Liikuntatieteellisen tiedekunnan (nykyisen ja entisen) henkilökunnan bändi Hot Staff, joka on kunnostautunut bilemusiikin esittämisessä erinäisillä karonkkakeikoilla ja tiedekunnan pikkujouluissa. Viime pikkujoulut olivatkin järjestetty meidän kannaltamme upeasti Ilokivessä.
Sirkusteemaisissa pikkujouluissa legendaarisella Ilokiven lavalla oli lystiä esiintyä. Takahuoneessakin oli hymy herkässä! Kuvat: Inna Lisko
Bändi on ollut myös oiva paikka opetella ja hioa erilaisia laulutekniikoita, joihin itse asiassa lähdin Saara Aallon Singing Masterclassin myötä paneutumaan. Pitkälti samoja asioita kyllä laulutunneillakin aikanaan käytiin läpi, mutta musiikkiopisto-opintojen jälkeen moni laulutekninen asia ei ollut vielä loksahtanut kohdalleen. Toki vieläkin opeteltavaa riittää, vaikkakin olen sitä mieltä, ettei kaikkien laulajien tarvitse kaikkea osatakaan. Mutta ilokseni on voinut huomata, että moni juttu, joka aiemmin ei sujunut, sujuukin jo!
Mutta niin hauskaa ja opettavaista kuin lainakappaleiden esittäminen onkin, ei se täytä itselläni sitä tyhjiötä, joka jää siitä, että oma musiikkini on liimautunut lähtötelineisiin, eikä pääse kunnolla edes matkaan saati maaliviivan yli. On siis korkea aika miettiä, miten voisin luoda nahkaani laulaja-lauluntekijänä.
Pakit ja etsintäkuulutus muusikoista/soittajista/tuottajista
Laitoin keväällä hakemuksen menemään kuluneen kevään Yläkaupungin yöhön (monitaiteinen ja pääsymaksuton kaupunkifestivaali Jyväskylässä). Toisin kuin keväällä 2024 tällä kertaa en tullut valituksi ohjelmaan.
Ymmärrän kyllä päätöstä. Hakijoita oli ennätysmäärä ja itse olin juuri edellisenä vuotena päässyt esiintymään. Päätös tuntui silti aika surkuhupaisalta, sillä hain mukaan omalla musiikkiesityksellä, jonka nimi oli ”Vieläkö joskus riitän?” – nimi jota yksi kappaleeni kantaa.
Vähän surkuhupaisaa myös on, että en edes heti tajunnut, miten tuo tutkimusmaailmasta kumpuava konsertin nimi sopii niin täydellisesti myös musiikkimaailmaan.
Seuraavassa on Yläkaupungin yölle 2025 tarjoamani keikkakuvaus, jota ei siis koskaan julkaistu (kuin vasta nyt):
Etsintäkuulutuksen tarkennus
Halusin tuoda edellisen tekstin esille, sillä se kiteyttää musiikkiani (indie/pop/jazz/laulelma) ja myös sitä, mitä tällä hetkellä toivon – kokoonpanoa ja yhteistyökuvioita, joiden siivittämänä pääsisin taltioimaan musiikkiani ja silloin tällöin esiintymään.
Antamaani listaukseen voisin tarkentaa vielä sekä taloudellisen että musiikillisen tuottaja(velho)n sekä lisätä sovittajan ja vaatimattomasti pienen sinfoniaorkesterin 😀 (En blogiteksteissäni harrasta hymiöitä, mutta poikkeus vahvistakoon säännön! Nyt oli pakko!) Mutta totta puhuen olisi ihana saada ainakin osaan kappaleistani mukaan ihan oikeita klassisen musiikin / big bandin soittimia.
”…kun unelmia lausuu ääneen, niin on jo monta askelta lähempänä sitä, että ne saattaisivat joskus ainakin jossain muodossa vaikka toteutuakin.”
Ja tehtäköön vielä selväksi, että onhan tämä nyt aikamoisen ylitseampuva toivelista! Näyttöni ovat musiikkijulkaisujen osalta toistaiseksi vielä aivan olemattomat, mutta tällaisesta unelmoin. Ja kun unelmia lausuu ääneen, niin on jo monta askelta lähempänä sitä, että ne saattaisivat joskus ainakin jossain muodossa vaikka toteutuakin.
Kutsu minut keikalle!
Minua voi siis mieluusti pyytää keikalle. Toki kun päivätyöni on muuta kuin musiikkia, esiintymisaikatauluni onnistuu siten, miten se töitteni ja perheeni puolesta onnistuu.
Vielä myös selvennyksenä minulla ei suinkaan ole tähtäimessä ura täysipäiväisenä muusikkona, vaan toivoisin, että musiikillani voisin täydentää tutkimusuraani yhteiskunnallisen vaikuttamisen saralla ja käsitellä erilaisia terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä aiheita musiikin kautta. Ja ajattelisin tai toivoisin, että kappaleillani olisi annettavaa.
Mielelläni tekisin siis keikkoja, joissa tutkimuspuoli yhdistyy vahvastikin esitykseen ja joissa voisin tuoda musiikin ohella esille tutkimustietoa. Toisaalta mielelläni myös soitan ja laulan pianon ääressä omien kappaleiden ohella lainakappaleita niin taustamusiikkina kuin ohjelmanumerona erilaisissa tilaisuuksissa tai juhlissa – näistä onkin vuosien varrella kertynyt kokemusta.
Odotan myös innolla loppukesän musiikillista valoshow’tani, kun pääsen esiintymään pienehköille yksityisille festareille! Jee!
Soutamaan hiukan kauemmas somen vesillä
Keväällä pääsin vihdoin hiukan aktivoitumaan Instragramissa ja olen sinne peräti muutaman päivityksen lisännyt! Tuota tiliä, @inna.lisko, onkin tarkoitus käyttää etunenässä musiikkiasioistani sekä näistä Aula 95 -päivityksistäni viestimiseen.
Myös YouTubeen tein omaa nimeäni kantavan kanavan, @innalisko, kuten jo edellisessä kirjoituksessani mainitsin. On sitten hiukan selkeämmin löydettävissä luritukseni sieltä.
Ja toki myös Facebook-sivuni @Aula95 on yhä toiminnassa. Tervetoloa siis myös sinne seuraajaksi, mikäli et vielä ole! Harmillisesti vain Facebookin algoritmit eivät oikein tunnu arvostavan päivityksiäni. Mutta ehkä vielä jonain päivänä!
Sitten minulla on vielä käytössäni LinkedIn-tili, joka painottuu tutkimusviestintään, ja jolla toki myös julkaisen Aula 95 -päivitykseni. Tervetuloa kontaktiksi sinnekin!
Kenen sävelin aula soi?
Aula soi tälläkin kertaa minun omin sävelin. Valon ja varjon teemaan solahtaa minusta täydellisesti suomalaisten sydämiin tiensä löytänyt Reino Helismaan säveltämä ja sanoittama, Tapio Rautavaaran tunnetuksi tekemä kappale, Päivänsäde ja menninkäinen.
Kappaleen myötä toivotan kaikille ihania ja antoisia kesäpäiviä!
Loppusanat
Kuten Mad World -videossani, myös Päivänsäde ja menninkäinen -videon ääniraitojen kanssa kävi niin, että jätin ne alkuperäiseen muotoonsa (volyymitasojen säätöä lukuun ottamatta). Ääniraitojen reitityksissä riitti kommervenkkejä, enkä onnistunut vaihtamaan raitojen reititystä omalle äänikortilleni ainakaan niin, että olisin myös kuullut äänen sitä kautta. Tai onnistuin, mutta raidoista tuli monoraitoja, joita en onnistunut muuttamaan stereoksi, eikä ”pannauskaan” toiminut. (”Pannaus miksauksessa viittaa äänen stereosignaalin säätämiseen, jossa äänen kulkua stereokentässä säädetään”, kertoo Googlen tekoäly). Enköhän olisi hommassa lopulta tekoälyn avustamana onnistunut, mutta en halunnut juuri nyt käyttää tuohon aikaa ja enempää viivästyttää tätä julkaisua. Mutta siis muun muassa tällaisten haasteiden kanssa vielä säädän! Pienin askelin tässä kuitenkin edetään! Jospa sitten seuraavaan musiikkivideooni saisin vähän miksauksiakin mukaan!
