Aivoterveyttä edistämässä ja stigmoja taklaamassa
Tässä blogikirjoituksessa esitellään hiljattain julkaistua Kansallista aivoterveysohjelmaa sekä pyritään hälventämään muistisairauksiin liittyviä stigmoja.
Alkusanat
Viime vuoden keväällä pontevasti avasin tämän sivustoni aikeenani tietysti olla aktiivisena alusta alkaen. Noh, työkiireiden ja ruuhkavuosien ristiaallokossa tämä jäi kauniiksi ajatukseksi. On täytynyt taipua siihen, että etenen sivuston kanssa hiljakseen – sitä tahtia mikä kulloinkin on mahdollista. Mutta nyt siis vihdoin sukellan sivustoni varsinaisten teemojen pariin!
Aivoterveysohjelman julkistus
Viime vuoden 2022 lopulla julkistettiin Kansallinen aivoterveysohjelma, jota olen ollut mukana valmistelemassa laajan asiantuntijajoukon kanssa. Ohjelmassa keskeistä on, että se on vaikuttavuusperusteinen.
Vaikuttavuusajattelu on viime vuosina lisääntynyt, ja lyhykäisesti sanottuna vaikuttavuus kertoo toiminnan onnistumisesta ja siitä, onko toiminnalle asetetut tavoitteet saavutettu. Vaikuttavuusperusteisessa ohjelmassa on siis mitattavissa olevat tavoitteet. (Jos vaikuttavuusajattelu kiinnostaa, niin muun muassa Katri Vataja ja Kirsi Hyytinen ovat kirjoittaneet aiheesta Vaikuttavuusarviointia monimutkaiseen maailmaan.)
Aivoterveysohjelmassa painottuu ennakoiva ja ehkäisevä näkökulma ja se keskittyy aivoterveyttä suojaaviin tekijöihin. Keskeistä myös on, että se täydentää jo olemassa olevia aivoterveyttä edistäviä suosituksia ja strategioita, kuten Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030 tai Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030. Ohjelmassa siis tuodaan esiin sellaisia aivoterveyttä parantavia seikkoja, jotka aiemmissa ohjelmissa ovat jääneet vähemmälle huomiolle.
Ohjelmassa aivoterveyttä käsitellään kolmessa eri ikäryhmässä: 1) lapset ja nuoret, 2) työikäiset ja 3) ikääntyvät.
Koko ohjelman yhteiseksi vaikuttavuustavoitteeksi muotoutui:
Inhimillisesti kestävä, aivoterveyttä tukeva yhteiskunta
Kansallisen aivoterveysohjelman 2023-2029 vaikuttavuustavoite
Läpileikkaavat vaikutustavoitteet koskien kaikkia ikäryhmiä ovat:
Aivoterveys- ja aivosairausymmärrys sekä aivojen hyvinvoinnin arvostus on vahvistunut
Aivoergonomia on huomioitu toimintaympäristöissä
Jokaisella on mahdollisuus virkistävään ja palauttavaan uneen
Kuulumisen tunne on vahvistunut — kaikki kansalaiset ovat kanssalaisia
Kansallisen aivoterveysohjelman 2023-2029 vaikutustavoitteet
Jokaiselle ikäryhmälle nämä tavoitteet sanoitettiin edelleen ikäryhmän tarpeisiin sopivalla tavalla. Itse aivoterveysohjelmasta voi lukea tarkemmin, mitä nämä tavoitteet pitävät sisällään. Muutamia nostoja silti teen.
Kanssalaisuus
Kanssalaisuus on positiivinen, suorastaan hyväntuulinen, uusi termi, joka ohjelmaa tehdessä tuli vastaan. Voidaan ajatella, että jokainen kanssaihiminen, kansalainen, on kanssalainen. Kanssalaisuus on yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta.
Ikääntyvien osalta kanssalaisuus yhdistyi vaikutustavoitteeseen ”Osallisuus ja merkityksellisyys ovat vahvistuneet”. Edellytyksenä tälle on muun muassa, että yksinäisyys ja turvattomuus ovat vähentyneet.
Tiedon lisäämistä ja kasvurauhan antamista lapsille
Kaikkien ikäryhmien asiantuntijat näkivät tärkeänä aivoterveystiedon ja ymmäryksen lisäämisen. Kirjoitan myöhemmin perusteellisemmin aiheesta, mutta yleisesti ottaen se pitää sisällään terveellisten elintapojen hyödyt aivoterveyden kannalta. Näitä ovat muun muassa riittävä liikkuminen, terveellinen ravitsemus ja päihteettömyys.
Tietämyksemme terveellisten elintapojen vaikutuksesta esimerkiksi sydänterveyden kannalta on jo hyvällä tasolla. Samanlainen tietämyksen lisääntyminen olisi tarpeen myös aivoterveyden kannalta. Mikä on hyväksi sydämelle, on myös hyväksi aivoille.
Mitä aikaisemmin puutumme asioihin, sitä paremmat mahdollisuudet on päästä vaikuttaviin tuloksiin. Sanonta ”lapsissa on tulevaisuus” pitää paikansa, ja mitä paremmin voivia lapsia ja nuoria yhteiskunnassamme pääsee kasvamaan, sitä paremmat mahdollisuudet on siihen, että heistä kasvaa hyvinvoivia aikuisia ja ikäihmisiä.
Lasten ja nuorten vaikuttavuustavoitteena ohjelmassa on: ”Lapsilla ja nuorilla on stressinsäätelyä vahvistavat kasvuympäristöt”.
Stressinsäätelykyky on elimistön ja mielen automaattista palautumista tasapainotilaan. Se kehittyy tunnesäätelyn vahvistuessa.
Kansallinen aivoterveysohjelma, 2022
Edelleen tietämyksen lisäämistä kuvaava vaikutustavoite lapsilla ja nuorilla on: ”Ymmärrys kasvuun ja
kehitykseen liittyvistä aivoterveyden edellytyksistä on lisääntynyt ja se ohjaa kasvuympäristöjen
kehittämistä.” Lapsille tulisikin taata kasvurauha.
Lasten ja nuorten asiantuntijat näkivät muun muassa, että lapsilta vaaditaan liian aikaisin asioita, joihin aivot eivät ole vielä valmiit. Ratkaisuna tähän nähtiin muun muassa, että tutkittu tieto lasten ja nuorten aivoterveyden reunaehdoista:
- sisällytetään varhaiskasvatuskoulutukseen ja opettajankoulutukseen
- huomioidaan opetussuunnitelmassa ja oppimisympäristöissä
Suosittelen lämpimästi lukemaan koko lapsia ja nuoria koskevan osion! Ja toki myös koko ohjelman!
Stigmoista eroon
Tämän halusin nostaa aivan omaksi kappaleeksi. Muistisairauksiin liittyy usein stigmaa, mutta näin ei tulisi olla. Muistisairaudet ovat sairauksia siinä missä muutkin sairaudet, eikä osallistuminen sosiaaliseen ja yhteiskunnan toimintaan suinkaan pääty diagnoosiin.
Sillä on myös merkitystä, miten puhumme. Muistisairaudet voidaan nähdä jatkumona, jotka kehittyvät usean vuosikymmenen aikana. Vasta aivan loppuvaiheen sairautta, kun henkilö ei enää selviä itsenäisesti päivittäisistä toiminnoistaan, kutsutaan dementiaksi.
Sana ”dementoitunut” voidaan myös suosiolla jättää menneisyyteen. Ihminen on paljon muutakin historioineen, mieltymyksineen ja toiveineen, kuin ”dementoitunut”. Älkäämme unohtako ihmistä sairauden takana. Ja arvostus. Sen jokainen ansaitsee aivan viimeiseen saakka.
Kenen sävelin aula soi?
Olin tähän suunnitellut aivan toisen kappaleen, mutta niin suuri nimi siirtyi juuri ajasta ikuisuuteen, että itseoikeutetusti, hänen muistoaan kunnioittaen: Burt Bacharach, What the World Needs Now. Ja totta tosiaan maailma tarvitsee nyt rakkautta!
