Mikä Aula ysiviis?
Sivuston toisessa blogikirjoituksessa avataan nimen Aula 95 ja osoitteen www.aula95.me takana olevia taustoja ja arvoja. Aula 95:n lava pääsee myös käyttöön!
Alkusanat
”Difficile est de Ukrainam non scribere – on vaikeaa olla kirjoittamatta Ukrainasta.” Näin Markus Kajo mukailee Juvenalista, antiikin Rooman satiirikkoa, hienossa tekstissään ”Mitäkö ajattelen venäläisistä ja Venäjästä”. (En ollut hetkeen törmännyt Markus Kajon teksteihin tai esiintymisiin ja olinpa unohtanut, miten paljon pidänkään hänen kielenkäytöstään ja tavasta lähestyä asioita!)
Kuten ensimmäisen blogikirjoitukseni yhteydessä, tämän toisenkin kirjoituksen yhteydessä haluan tuoda esille, että seuraava teksti on kirjoitettu ennen kuin maailmanjärjestys meni uusiksi Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Mistä nimi Aula juontaa juurensa?
Moneen taipuva suomenkielinen nimi
Pohtiessani sivustolleni nimeä yritin keksiä jotain, mikä toimisi niin suomeksi kuin englanniksi, koska ajatuksenani on kirjoittaa välillä myös englanniksi. Ja sivusto ylipäänsä on tarkoitus pyöräyttää jossain vaiheessa myös englanniksi.
En halunnut ottaa käyttöön omaa nimeäni kantavaa sivustoa. En myöskään halunnut täysin englanninkielistä nimeä, sillä koen tärkeänä, että suomen kieli pysyy rikkaana ja voimissaan, eikä näivety liikaa englannin varjossa. Professori Janne Saarikivi on mm. kirjoittanut hyviä tekstejä siitä, miten englanninkielisiä sanoja käytetään suomen kielessä aivan syyttä suotta, kuten vaikka tässä Turku Centerin ympärille rakennetussa tekstissä tulee ilmi.
Mutta sitten välähti: Aula! Siinä yhdistyy hämmästyttävän monta keskeistä tekijää, joita sivustoni edustaa.
Aula tiedonlähteenä ja kohtaamispaikkana
Auloissa usein on jokin info-piste tai vahtimestarin koppi, josta löytää tietoa. Lisäksi auloista usein löytyy ilmoitustaulu ja vino pino erilaisia esitteitä. Aulat usein toimivat siis tiedonlähteinä.
Aulat toimivat perinteisesti myös kohtaamispaikkoina. Paikkoina, jotka tarjoavat mahdollisuuksia hedelmällisille keskusteluille ja uusille ideoille. Korona-aikana olen todella kaivannut sitä, että voisin haahuilla kongressirakennuksen aulatiloissa ja törmätä vanhoihin ja uusiin tuttavuuksiin.
Tässäkin blogissa ylevänä ajatuksenani on, että voin välillä saattaa eri lähtökohdista tulevia ja erilaisia näkökantoja ja tietämystä omaavia ihmisiä saman keskustelun äärelle ja viedä asioita eteen päin. Tai että voin mahdollisesti huhuilla parviälyn perään ihmetellessäni, miten mikäkin yhteiskunnan ratas pyörii.
Sanan aula monet merkitykset
Periteisen suomenkielisen merkityksen lisäksi sana aula tarkoittaa joissain maissa tilaa, jossa pidetään väitöstilaisuus. Tämä selvisi minulle, kun olin aikanaan tutkijavierailulla Amsterdamissa ja työhuoneen kanssani jakanut työtoverini kertoi sikäläisestä väitöstilaisuuden kulusta. Hetken olin ymmälläni, että mikä kumma aula toimiikaan väitöstilaisuuden näyttämönä. Mutta kyseessä on siis yksinkertaisuudessaan sali, jossa väitöstilaisuus pidetään.
Ja onpa myös Tukholman Karoliinisessa Instituutissa, jota edelleen myös edustan ja jossa työskentelin tutkijatohtorina ennen nykyistä Jyväskylän yliopiston pestiäni, Aula Medica -niminen rakennus. Siellä pidetään mm. Nobel-luentoja.
Tosiaan, sana aula taipuu hyvin moneen eri kieleen, mutta tarkat merkitykset hieman vaihtelevat: esim. latinaksi piha/halli/linna/sali, espanjaksi luentosali/luokkahuone, ja kreikaksi myös aula.
Aula estradina
Aula toimii usein myös estradina, lavana, erilaisille musiikkiesityksille. Auloissa on usein erityisesti kuoroille oiva akustiikka. Itsekin olen esiintynyt lukemattomia kertoja erilaissa aulatiloissa milloin kuoron tai bändin kanssa, tai milloin pianoa soittaen. Ja auloissa nyt ylipäänsä soi usein musiikki.
No entäpä 95, ysiviis?
Numeron 95 alkuperä tulee hyvin henkilökohtaisesta lähteestä. Minulle perhe ja suku ovat hyvin tärkeitä. Mitä rakkaisiin edesmenneisiin isovanhempiini tulee, on vaikea keksiä riittäviä sanoja kuvaamaan sitä arvostusta ja kunnioitusta, joka minulla on heitä ja heidän sukupolveaan kohtaan. Sukupolvea, joka vaikeissa olosuhteissa kävi läpi sota-ajat ja joka sisulla ja sitkeydellä jälleenrakensi maamme. Heidän ansiostaan meillä on itsenäinen, edistyksellinen ja usein maailman onnellisimmaksi maaksi valittu kotimaa. Suomi, joka eri väestöryhmien välisistä terveyseroista huolimatta tarjoaa maailman mittapuussa harvinaisen tasa-arvoiset lähtökohdat elämään.
Mummini oli kotoisin Liedosta, maaseudulta Turun kupeesta. Hänen lapsuudessaan ja nuoruudessaan, 1900-luvun alkupuolella, oli hyvin tavallista, ettei kouluja pystynyt paljoa käymään. Näin oli Mumminkin kohdalla, ja kansakoulun jälkeen muut velvollisuudet kutsuivat.
Mummi palasi kuitenkin vielä aikuisiällä oppikoulun penkille, pätevöityi kylmäkön tehtäviin ja suoritti myös kirjanpidon kursseja. Mummilla oli kova työmoraali ja osaamista oli karttunut siten, että Mummi pääsi pyörittämään Turussa omaa baaria. Siellä saattoi nauttia makoisista wienerleikkeistä ja kylmistä juomista jukeboksin sävelten soidessa. Baarin nimi oli Baari 95, baari ysiviis.
Sivustoni nimi on siis kunnioitus Mummilleni sekä myös yleisesti juurilleni, kovalle työlle, sitkeydelle ja menneille, maatamme kannatelleille sukupolville.
Vielä lisäksi…
Se oli itse asiassa myös Mummini, joka hankki meille pianon, kun minä ja kaksi siskoani olimme pieniä. Mummi halusi antaa meille mahdollisuuden soittaa pianoa – mahdollisuuden, jota hänellä itsellään ei ollut. Tämä ele saa edelleen tunteeni nousemaan pintaan, enkä osaa sanoiksi pukea, miten kiitollinen olen siitä, että meillä oli piano. Että sain musiikin.
Numerossa 95 myös tutkimusperää
Samalla 95 edustaa iän perusteella sitä ikäluokkaa – vanhoista vanhimpia (tarkka ikämääritelmä hiukan vaihtelee, usein 85+ tai 80+ vuotta) – jota olen tutkinut ja tutkin edelleen, ja jonka koko kasvaa suhteellisesti eniten tulevien vuosikymmenien aikana. Palaan tähän myöhemmin blogissani, mutta asiaan voi tutustua esimerkiksi gerontologian professori Marja Jylhän ja geriatrian professori Esa Jämsenin kirjoituksessa Vanhuuden vallankumous on jo täällä – mutta miten siihen suhtaudumme?
.me?
Nettiosoitteen (domainin) loppuosan kanssa en puolestaan malttanut olla hiukan hifistelemättä. ”.me” viittaa tarkalleen ottaen Montenegron Internet-maatunnukseen, mutta samallahan se on englannin kielen sana ”minä”. Sitä käytetään siis henkilökohtaisena verkkotunnuksena tuoden esille milloin minkäkin tuotteen tai asian takana oleva persoona. Mutta sitten ”.me”:ssä on myös se puoli, että se on suomeksi me – sinä ja minä ja me kaikki muut! Eli toivon blogini pohjalta keskustelua, ja mikäpä olisi paremmin keskustelun ytimessä kuin me!
Kenen sävelin aula soi?
Aula soi Inna Liskon sävelin. Tällä kertaa aula soi minun omin sävelin. Toissa syksynä, turvallisesti ennen koronaa, osallistuin Jyväskylän kansalaisopistossa Elektronisen musiikin tuotantokurssille. Halusin laittaa tikun ristiin musiikkihaaveitteni eteen päin viemisessä. Popverstaan Tomi Fröbergin vetämä kurssi oli antoisa ja pääsin sillä tekemään laulu- ja kosketintallenteet oman, kurssin aikana kynäilemäni, sävellyksen ja sanoituksen pohjalta. Lopputulos on kaikkea muuta kuin loppuun asti hiottu, mutta olin ja olen edelleen hyvin iloinen, että sain pelin avattua musiikin tekemisessä.
Yllä olevan kuvan olen ottanut Pohjois-Amsterdamissa syksyllä 2012.
Jälkisanat
Tämä vyöryy nyt jo hiukan yli äyräiden, mutta en voi olla kirjoittamatta tätä, minkä juuri tajusin.
Minulla on häivähdyksenomaisia muistikuvia Mummin baarista. Olin hyvin pieni, kun Mummi vielä työskenteli baarissa, ja joskus Turun reissuilla siellä kävimme. Muistan tummanpuhuvia puupintoja, vaaleita pöytiä. Muistan hämyisen valaistuksen ja jukeboksin, joka oli baaritiskin läheisyydessä. Muistan myös alakertaan vievät rappuset ja keittiön.
Ja sitten, muistan, että olisin tarkastellut kädessäni olevaa karkkirasiaa baaritiskin edustalla. Rasia on noista ajoista hiukan muuttunut, mutta yhä edelleen kun näen rasian, yhdistän sen mielessäni Mummin baariin. Tuo rasia on Pax-pastillirasia. Kyseessä on siis Fazerin alun perin sotien jälkeen lanseeraama pastillirasia, jossa on rauhan kyyhky.
